5.9. VR:N JUNAVUOROJEN VÄHENNYSSUUNNITELMAT TORJUTTAVA
VR pyrkii vähentämään pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Z-junien vuoroja siten, että yhteydet Lahteen vähenevät puoleen. Lahden ja Keravan oikoradan liikennöintiin suunnitellut Z-junat ovat lyhentäneet Helsingin ja Lahden välistä matka-aikaa noin puoli tuntia, ja on toiminut tärkeänä kulkuvälineenä mm. työssä kävijöille.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastustaa tätä VR:n suunnittelemaa vuorojen vähennystä. Vilkas junaliikenne on ollut perusedellytys Lahden talousalueen kehittymiselle ja palvelutasolle. Junaliikenne on tärkeä joukkoliikenteen osa, jonka varaan on pääkaupunkiseudun ja lähialueiden infrastruktuuria rakennettu.
2.9. BUDJETIN VÄÄRISTYMIÄ
Hallituksen budjetti on viemässä meitä kohti epäoikeudenmukaista verotusta. Veroja tarvitaan työllisyyden parantamiseen, palveluihin ja sosiaaliturvaan. Verojen tehtävänä on tuloerojen tasaaminen. Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suuremman osan niistä voi maksaa veroja. Progressiivinen verotus on oikeudenmukaista.
Nykyinen hallitus vie verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt saman veroprosentin mukaan kuin tavallinen palkansaaja. Hyvätuloisten tulovero on keventynyt, mutta kunnallisvero, arvonlisävero ja kiinteistövero kasvavat. Välillinen verotus ja palvelumaksut vievät pienituloiselta suhteellisesti enemmän.
Ministeri Jyri Häkämies (kok) vastaa kirjalliseen kysymykseeni ”Onko hallitus tietoinen valtion omistaman liikelaitoksen Destian työvoiman käytöstä ja sen aiheuttamista haitoista?” mm.:
”Destia Rail Oy ei ole ilmoittanut käyttävänsä eikä käytä ulkomaista halpatyövoimaa. Yhtiön arvion mukaan sen yhteensä yli 250 työntekijästä kolme ei ole syntyperältään suomalaista, mutta heilläkin on EU-alueen kansalaisuus ja he ovat oman alansa ammattilaisia. Yhtiön ilmoituksen mukaan Destia-konsernissa noudatetaan lakisääteistä vaatimusta kaikkien työntekijöitä tasavertaisesta kohtelusta syntyperästä tai muista seikoista riippumatta. EU edellyttää mahdollisuutta työvoiman ja yritysten vapaalle liikkuvuudelle ja tähän on myös suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn kilpailukyvyn pystyttävä vastaamaan.”
Miten Päijät-Häme ja Lahti keskuksena ovat hoitaneet liikennepolitiikan edellä mainituilla tulevaisuuden näkymillä? Pelkistetysti voi todeta: tyhmästi ja kalliisti! Meillä on kaikki keskittynyt eteläisen ohitien varaan. On unohdettu täysin suuret sisäisen liikenteen investoinnit, joita nyt niukan rahan ja yhä kohoavien kustannusten aikaan on pakko toteuttaa. Maakunta on saanut etelä- pohjoissuunnan tiet kuntoon (4-tie), mutta sisäinen liikenne ja itä-länsi -suuntaan on täysin tekemättä (vt 12). Miksi ei ole rakennettu sisäisiä ongelmaväyliä etukäteen, jotta saisimme tulevan kehätien käyttöön täydellä teholla? Miksi ei ole kiinnitetty huomiota 4-tien ramppien rakentamisen järkevyyteen silloin kun tie valmistui Lahden kohdalla?
