| | 1.9.
Valtion talousarvio 2011
OIKEUDENMUKAISEMPI TULONJAKO JA TYÖLLISYYS PAREMMAKSI
Vasemmiston suuntaviivat
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää oikeudenmukaisempaa verotusta. Veroja tarvitaan työllisyyden parantamiseen, palveluihin ja sosiaaliturvaan. Verojen tehtävänä on tuloerojen tasaaminen. Suomesta on tehtävä oikeudenmukaisempi yhteiskunta.
Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suuremman osan niistä voi maksaa veroja. Progressiivinen verotus on oikeudenmukaista.
Nykyinen hallitus vie verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt saman veroprosentin mukaan kuin tavallinen palkansaaja. Hyvätuloisten tulovero on keventynyt, mutta kunnallisvero, arvonlisävero ja kiinteistövero kasvavat. Välillinen verotus ja palvelumaksut vievät pienituloiselta suhteellisesti enemmän.
Myös ehdotettu energiaverouudistus on tulonjakovaikutuksiltaan kielteinen. Siinä asukkaat pannaan maksamaan yrityksiltä poistettu kelamaksu sähkölaskussa. Energiaveroesitys on hylättävä ja yritysten kelamaksu on otettava uudestaan käyttöön. Kelamaksu tulee luonnollisesti porrastaa yrityskoon ja pääomavaltaisuuden mukaan. Ympäristöverotuksen tulee johtaa päästöjen vähenemiseen eikä esimerkiksi maakaasun korvaamiseen hiilellä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää
- että vuodessa yli 65 000 euroa ansaitsevien verotusta ei kevennetä vaan kiristetään, osinko- ja muita pääomatuloja verotetaan muiden ansiotulojen yhteydessä progressiivisesti ja samalla puututaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkotulon verottomaan osuuteen ja otetaan jälleen käyttöön varallisuusvero, jota kannettaisiin yli 1 milj. euron varallisuudesta (noin 580 milj. euroa)
- ydinvoimaloiden polttoaine säädetään verolle, jolloin tuotto olisi nykyisellään 250 - 280 milj. euroa ja Olkiluodon kolmannen reaktorin valmistuttua tuotto olisi noin 400 milj. euroa;
- pörssissä ja muussa monenkeskisessä markkinapaikassa nykyisin verottomana tapahtuvan arvonpaperikaupan säätäminen verolliseksi (verotaso olisi alkuvaiheessa noin 0,2 prosenttia ja tuotto noin 500 - 600 milj. euroa)
Nämä merkitsevät yhteensä 1½ miljardin euron vuotuista verotuoton lisäystä vaalikauden lopulla siihen verrattuna, mitä nykyisen kaltainen hallitus toteuttaisi. Kun vaalikaudella 2011–2015 ei tehdä inflaatiota suurempia tuloveron tarkistuksia, olisi käytettävissä 1 – 2 miljardia euroa.
Arvonlisäveroa ei tule korottaa.
Suomen tulee EU:ssa toimia aktiivisesti sen hyväksi, että EU:ssa tulee voimaan yhtenäinen osake-, valuutta- ja johdannaiskauppaan kohdistuva "varainsiirtovero", jonka tasoksi sopisi hyvin esim. Lontoon pörssiä nyt koskeva ½ prosentin verotaso. Näin voitaisiin estää kaupankäynnin siirtyminen yhdestä EU-maasta toiseen. Käyttöön tuleva pankkeja koskeva maksu on riittämätön.
Perusturvaa on parannettava
EU:n uuden määritelmän mukaan Suomessa on 900 000 köyhyysuhan alla olevaa.
Perusturva on nostettava 750 euroon kuukaudessa. Keskeistä on työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korottaminen sekä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen..
Tämän lisäksi kertyvää verotuloa käytetään mm. siten, että
- kunnallisverotuksen perusvähennys korotetaan 3000 euroon ja asteittain niin, että alle 10 000 eurot tulevat verottomiksi, jolloin ensi vaiheessa kunnille on hyvitettävä veromenetyksenä 100 milj. euroa;
- työttömyysajan perusturva ja muu perustusturva (kuten äitiys-, isyys ja vanhempainraha ja takuueläke) korotetaan yhtenäiseen 750 euroon kuukaudessa 490 milj. euroa;
- korkeakouluopiskelijoille tulee myös 750 euron opintoraha, joka sidotaan kansaneläkeindeksiin; 450 milj. euroa
- lopetetaan työmarkkinatuen tarveharkinta (mm. riippuvuus puolison tuloista) 30 milj.
- korotetaan lapsilisiä 15 euroa kuukaudessa 165 milj. euroa
- estetään lapsilisän toimeentulotukea vähentävä vaikutus 35 milj. euroa
Työllisyyteen voimakas panostus
Työllisyys pysyy heikkona ensi vuonna ja elpyminen on epävarmalla pohjalla. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvamassa 53 000 hengestä 60 000:een. Siksi on panostettava työpaikkojen lisäämiseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työttömyysajan perusturvan parantamiseen. Nyt on pidennettävä työttömien työuria.
Budjetissa työllisyyspolitiikan työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin on osoitettava 200 milj. euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä. Yhdessä kunnille osoitettavan lisäyksen kanssa päästään tällä merkittävään työllisyysvaikutukseen, mikä vähentää työttömyysturvan menoja.
Tasavertaisen liikkumismahdollisuuden turvaamiseksi on lisättävä joukkoliikenteen tukea ja ratojen kunnostusta.
Ryhmä tarkentaa kohdennusta budjettikäsittelyn yhteydessä, mutta selvää on, että mm. seuraavat kohteet tarvitsevat lisää rahoitusta:
- nuorison työllistäminen
- oppivelvollisuusiän nosto elokuusta 2011 lähtien 18 ikävuoteen
- peruskoulun luokkakoon pienentämiseen
- ympäristötaloudelliset energia-investoinnit ja ympäristön suojelutoimet
- maahanmuuttajien kieli- ja ammatillinen koulutus
- vuokra-asuntojen ja erityisryhmien asuntojen rakentaminen
- valvonnan lisääminen työsuojelun vastuualueella palkkasyrjinnän kitkemiseksi
- ympäristötyöt
- kehitysyhteistyö
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa 600 miljoonan euron lisärahaa kunnille, ensi vuonna jotta päivähoito, koulutus, terveydenhuolto ja vanhuspalvelut voidaan pitää kunnossa. Työllisyyden kannalta tämä merkitsee sitä, että henkilöstöä ei tarvitse rahapulan takia karsia tai lomauttaa ja tähdelliset investoinnit voidaan toteuttaa.
Eläkeiän nostamisen sijasta tulee pidentää työuria työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä vähentämällä. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin25 000 henkeä. Opinnoista valmistuminen nopeutuisi, jos yliopistot kykenisivät järjestämään koulutuksen tavoitetta tukevaksi ja kun opintoraha korotetaan 750 euroon kuukaudessa.
Rehellisen suomalaisen työn ja yrittämisen suojeleminen
Rehellistä työtä ja rehellisiä yrittäjiä on suojeltava harmaalta taloudelta, jossa työehdot eivät noudata yleissitovia sopimuksia ja joissa kierretään veroja ja työn antajamaksuja.
Pidämme erittäin myönteisenä käännetyn arvonlisäveron tulemista vihdoinkin. Myönteistä on myös ehdotus kohdentaa harmaan talouden torjumiseen 6 milj. euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon. samoin on hyvä, että verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus. Sen sijaan valtion tuottavuusohjelman takia työsuojelun vastuualueelle ei haluta osoittaa riittävästi henkilöitä.
Vasemmisto katsoo, että rehellisen työn ja yrittämisen suojelemiseksi on
- lisättävä henkilöstöä työsuojeluun
- vahvistettava tilaajan ja pääurakoitsijan vastuuta
- annettava ammattiliitoille kanneoikeus ja
- ankaroitettava sanktioita, jotka ovat aivan liian pieniä suhteessa rikoksella saatuun hyötyyn.
Tarvitaan vahvaa aluepolitiikkaa
Suomi on keskittynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Se on nostanut asumisen hintaa nopeasti pääkaupunkiseudulla ja muissa nopeasti kasvavissa kaupungeissa. Väkeä menettäneillä alueilla palvelut heikentyvät ja kuntien ahdinko kasvaa.
Vasemmisto esittää
- Norjan mallin mukaista verovähennystä syrjäseutujen asukkaille
- liikenneinvestointien suuntaamista tasapuolisesti koko maahan
- nopean laajakaistayhteyden turvaamista harvaanasutuille seuduilla asuinkiinteistöön saakka
Näin ehdotetut meno- ja tulolisäykset ovat yhtä suuret vaalikauden loppuun mennessä.
KIRJALLINEN KYSYMYS
KANSALLISEN HUUMELUOKITUSJÄRJESTELMÄN LUOMISEKSI (30.5.)
MDPV eli metyleenidioksipyrovaleroni on amfetamiinin lailla vaikuttava aine, jota ei ole Suomessa vielä määritelty huumausaineeksi. Kehoa stimuloiva MPVD aiheuttaa voimakkaan fyysisen riippuvuuden ja poikkeuksellista aggressiivisuutta. Tulli on tehnyt alkuvuonna kaksi suurta MDPV-takavarikkoa.
MDPV:n salakuljetus on rikollisille erittäin houkutteleva bisnes. Ainetta hankitaan ulkomailta kymmenillä tuhansilla euroilla, mutta katukaupassa siitä saatava potti nousee miljooniin. Esimerkiksi Tampereella takavarikoitu erä on osa vyyhteä, jonka yhteydessä Suomeen epäillään tuodun yhteensä 15 kiloa puhdasta MDPV:tä. Laimennettuna aineen katukauppa-arvo on tullin mukaan vähintään kolme miljoonaa euroa.
MPDV on rikollisten kannalta houkutteleva aine myös siksi, että sen salakuljetuksesta säädetyt rangaistukset ovat tavanomaiseen huumekauppaan verrattuna pieniä.
Tulli tutkii lääkeaineeksi luokiteltujen tuotteiden laittomat maahantuonnit salakuljetuksina tai lääkerikoksina, joiden maksimirangaistukset ovat 1–2 vuotta vankeutta. Tullin mukaan MDPV:n kaupan hillitsemiseksi Suomeen pitäisi saada kansallinen huumeluokitusjärjestelmä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27§:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kansainvälisen huumerikollisuuden leviämisen ja salakuljetuksen estämiseksi?
Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kansallisen huumeluokitusjärjestelmän luomiseksi ja huumekaupan hillitsemiseksi?
KIRJALLINEN KYSYMYS
ELOKUVA- JA TELEVISIOKOULUTUKSEN
JATKAMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA (28.5.)
Ammattikorkeakoululaki määrää ammattikorkeakoulun tehtäväksi ammatillisten asiantuntijoiden kouluttamisen. Tähän mennessä elokuva- ja televisiokoulutusohjelma on myönnetty neljälle ammattikorkeakoululle. Näiden koulujen opetusohjelmissa annetaan koulutusta kaikissa elokuvan ammattialueissa paitsi yhdessä: ohjauksessa.
Ohjaajan tehtävä on keskeisin taiteellinen tehtävä elokuva- ja televisiotuotannoissa. Ohjaajakoulutus on välttämätön osa ammattikorkeakoulutasoista elokuvan ja television koulutusta, ammattikorkeakoululain määräämää työelämäyhteistyötä sekä yhteistyötä alan yliopistotasoisen koulutuksen kanssa. Se on myös olennainen osa koulutuksen kansainvälistymisstrategiaa. Siksi ohjaajakoulutus on välttämätön osa elokuva- ja tv -alan koulutusta ammattikorkeakoulutuskentässä.
Lahden ammattikorkeakoulun elokuvakoulutus on tehnyt yhteistyötä mm. Aalto-yliopiston elokuvakoulutuksen kanssa. Lahden ammattikorkeakoulussa on koulutettu ohjaajia viestinnän koulutusohjelman alaisuudessa menestyksellisesti jo pian 25 vuotta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Lahdessa elokuvakoulutus on siten täyttänyt ainutlaatuista tehtävää alan koulutuskentässä. Tämän takia Lahden ammattikorkeakoulun elokuvakoulutukselle tulee myöntää elokuva- ja televisiokoulutuksen koulutusohjelma.
Tiedossa ei ole myöskään opetusministeriön tilastoja työllistymisestä, läpäisystä tai muusta sellaisesta, joiden pohjalta voitaisiin osoittaa, että Lahden ammattikorkeakoulun nykyinen elokuvakoulutus ei voisi saada elokuvan ja television koulutusohjelmaa. Olisi myös tärkeää, että Lahden ammattikorkeakoulun arvostettu elokuvakoulutus säilyisi tärkeänä osana suomalaista elokuvakoulutusta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta 25 vuotta elokuvakoulutusta antanut Lahden ammattikorkeakoulu saa elokuvan ja television koulutusohjelman, ja näin pystyy jatkamaan arvostettua koulutusta Lahdessa?
Kirjallinen kysymys
TERVEYSPALVELUIDEN ULKOISTAMISESTA (15.3.)
Kunnat ja kaupungit ovat ulkoistaneet terveyspalveluja vauhdilla 2000-luvun ajan. Nyt noin 400 000 ihmisen terveysasemapalvelut on yksityistetty, päivystysten työtunneista peräti yli 60 prosenttia.
Viime aikaiset tutkimukset - kuten Kunnallisalankehittämissäätiön Toimiiko kilpailu lääkäripalveluissa (2010) - ovat kertoneet karua kieltä. Terveydenhuollon ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole tuoneet kunnille säästöjä, vaan jopa lisänneet kuluja. Kilpailutus ei ole myöskään laskenut kustannuksia, vaan lähinnä nostanut hintoja.
Tutkimusten mukaan kuntien ulkoistamat terveysasemat myös tuottavat vähemmän terveyspalveluita kuin kuntien omat terveysasemat.
Noin kolmannes kuntien johtavista ylilääkäreistä arvoi, että ulkoistamisesta on tullut huomattavia lisäkustannuksia. Kilpailutus ei myöskään ole alentanut palvelujen hintoja vaan päinvastoin. Ylilääkärit ovat kokeneet, että kilpailutus on jopa nostanut hintoja.
Terveysasemilla on nyt vähemmän palveluita kuten esimerkiksi Kouvolan alueella tehty tutkimus osoittaa: ulkoistetuissa paikoissa on jopa 40 prosenttia vähemmän palveluita väestölle kuin on kunnan omilla terveysasemilla.
Mukaan terveysbusinekseen ovat tulleet ulkomaiset pääomasijoittajat. Kysymys on laajasta ja tuottoisasta bisneksestä. Seuraavaksi isketään vanhusten palveluihin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Miten hallitus aikoo turvata kansalaisten terveyspalveluiden säilymisen julkisen hallinnon omistuksessa ja siten estää markkinatalouden rahastuksen terveyspalveluilla?
Miten hallitus aikoo estää palveluiden laajenevan yksityistämisen ulkomaisille pääomasijoittajille ja liiketoiminnaksi muuttumisen, mm. erikoissairaanhoidon ja vanhusten palveluiden osalta?
Onko hallitus aikeissa tutkia ja toimia lääkäreiden työolosuhteisiin vaikuttamista siten, että terveyskeskuslääkärin työstä tulisi houkuttelevampaa?
Kirjallinen kysymys ETSIVÄN NUORISOTYÖN TUKEMISESTA
Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin.
Etsivä nuorisotyö on tuonut uuden elementin työpajojen verkostoon. Sen avulla tavoitellaan niitä nuoria jotka eivät oma-aloitteisesti löydä työpajojen palveluja, ja parannetaan varhaista puuttumista. Etsivä työ madaltaa myös nuoren kynnystä osallistua työpajatoimintaan ja tutustuttaa hanta palvelujen tarjontaan.
Tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja sekä valmiuksia koulutukseen ja työhön.
Nuorisotyön kannalta työpajat ovat nuorille hyviä paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen. Kun nuorille ongelmallista on juuri työsuhteen alku ja työmarkkinoille kiinnittyminen, on tehtävä kaikki mahdollinen, että nuorison työllistymistä tuetaan ja tietoa siitä levitetään tehokkaasti.
Miten hallitus aikoo turvata etsivän nuorisotyön ja nuorten työllistymistä tukevan toiminnan kehittämisen?
ONKO EU SOTILAALLINEN SUURVALTA?
Suuri valiokunta tutustui Länsi-Balkanin tilanteeseen
Suuren valiokunnan valtuuskunta vieraili Länsi-Balkanilla. Tutustumismatkan aikana käsiteltiin mm. EU:n kriisinhallintaa. Suuren valiokunnan jäsen Matti Kauppila (vas) toteaa, että EU:n voimapolitiikkaa on käsiteltävä avoimesti. Hän yhtyy kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) Belgradin yliopistossa pitämän luennon teemoihin EU:n voimankäytöstä.
Euroopan unionia voidaan pitää maailmanhistorian menestyksekkäimpänä rauhanprojektina. Unionin lähialueilla jäsenyys onkin vahvin käytettävissä oleva ase, vaikka EU:lla on myös perinteistä sotilaallista voimaa, maailman monipuolisimmat kriisinhallintavälineet ja suurin osa sen jäsenmaista on Naton jäseniä.
Maailman väestö on muutamassa vuosikymmenessä kolminkertaistunut, mikä on rasittanut maapalloa ja sen luonnonvaroja tavalla, jonka kestämättömyys on vasta hiljattain ymmärretty. Kansallisen edun edistäminen voimapolitiikalla – toisten valtioiden ja luonnon kustannuksella – ei enää ole yhtä tuottavaa. Menestyksen ja hyvinvoinnin takana on yhä useammin osaaminen ja tieto, ei raaka voima.
KRIISINHALLINTA KÄRJESSÄ
Euroopan unionin jäsenmailla on kansalliset armeijat, joiden toiminta keskittyy nykyisin enemmän kriisinhallintaan kuin puolustukseen. EU:n ja Naton välillä on läheinen yhteistyö, ja kaikki EU:n jäsenmaat ovat mukana unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja myös Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.
Erkki Tuomioja korosti, että EU:lla on myös kovaa voimaa kriisinhallintajoukkojen muodossa. Sotilaallinen voima ei kuitenkaan määrittele EU:n roolia: unioni on kansainvälisenä organisaationa ainutlaatuinen. Sillä on myös käytettävissään ainutlaatuisen laaja instrumenttipaletti kansainvälisessä kriisinhallinnassa, sotilaallisen kriisinhallinnan että siviilikriisinhallinnan kaikki eri alat.
Euroopan unionin lähialueilla unionin vahvin ase on kuitenkin jäsenyysperspektiivin tarjoaminen: rauhan ja vakauden alue on laajentunut unionin myötä. Jäsenyys ei toki ratkaise automaattisesti kaikkia konflikteja, mutta sen ansiosta konflikteja ei juuri enää edes kuvitella ratkaistavan sotilaallisin keinoin.
YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEKO JATKUU
Tammikuun 15.-17. päivinä Sevillassa, Espanjassa, kokoontuvien ympäristöministereiden tarkoitus on keskustella Kööpenhaminan ilmastokonferenssin tuloksista.
Ilmastokysymykset ovat yksi Espanjan EU-puheenjohtajakauden prioriteeteista. Epävirallisessa kokouksessaan ympäristöministerit keskustelevat Kööpenhaminan ilmastokonferenssin tuloksista sekä mahdollisesta jatkotyöstä. Espanjan puheenjohtajakaudella on tarkoitus antaa neuvoston päätelmät ilmastosta sekä maalis- että kesäkuun ympäristöneuvostossa.
EU:n ympäristöministerit keskustelivat Kööpenhaminan tuloksista joulukuussa 2009 ympäristöneuvostossa ja puheenjohtajamaa Ruotsi antoi päätelmät ilmastokonferenssin tuloksista. Puheenjohtajan päätelmissä toistetaan EU:n ehdollinen siirtyminen 30 %:in vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä, mikäli muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin tavoitteisiin ja kehitysmaat osallistuvat vähentämistoimiin velvollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan.
Kööpenhaminan kokouksen lopputulos
Kööpenhaminan sitoumuksen lähtökohtana ovat vapaaehtoiset ilmoitukset kansallisista tavoitteista ja toimista. Teollisuusmaiden tulee ilmoittaa päästöjenvähennystavoitteensa ja kehitysmaiden päästöjenvähennystoimensa tammikuun 2010 loppuun mennessä.
Yhteisenä tavoitteena on rajoittaa lämpötilan nousu kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Mitään yhteisiä päästövähennystavoitteita vuosille 2020 tai 2050 ei esitetä. Kööpenhaminan sitoumuksessa määritellään myös päästöille valvontamekanismi. Sitoumusteksti myös esittää nyt syntyneen sitoumuksen ja sen toimeenpanon kokonaisarviointia vuodelle 2015 ja että tässä yhteydessä tulee pohtia pitkän tähtäimen tavoitteen vahvistamista tuoreimman tieteen valossa, ja mahdollisuutta pyrkiä 1,5 asteen tavoitteeseen.
Yksi merkittävimmistä saavutuksista Kööpenhaminassa oli teollisuusmaiden sitoutuminen kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. EU lupasi kehitysmaille yhteensä 7,2 miljardia euroa välillä 2010-2012. Yhteensä lyhyen aikavälin globaali rahoitus nousee 30 miljardiin dollariin.
Pitkän aikavälin rahoituksen tavoitteeksi asetettiin 100 miljardia dollaria. Se kohdistetaan erityisesti vähiten kehittyneille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville maille vuoteen 2020 mennessä.
Kokouksen lopputuloksen merkitys
EU:n alkuperäisenä tavoitteena oli aikaansaada Kööpenhaminassa oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen sopimus, jossa kaikki suuret taloudet olisivat mukana ja joka mahdollistaisi pysymisen 2 asteen tavoitteessa. Jo syksyn kuluessa tuli kuitenkin selväksi, ettei oikeudellisesti sitovaa sopimusta kyetä neuvottelemaan käytettävissä olevan ajan puitteissa.
EU:n päästöjen vähennystavoite pysyi Kööpenhaminassa 20 prosentissa. EU kävi viimeisinä kokouspäivinä keskustelua mahdollisesta siirtymisestä 20 % päästövähennystavoitteesta 30 % tavoitteeseen. Tilanne Kööpenhaminassa ei kuitenkaan lopulta muodostunut sellaiseksi, että tätä olisi tarvittu, sillä EU:n siirtyminen tiukempaan tavoitteeseen oli ehdollinen kaikkien keskeisten maiden mukaantulolle ja riittäville päästövahennyksille niiden taholta.
Kööpenhaminan lopputulos antaa puutteistaan huolimatta mahdollisuuden jatkotyölle. Ensimmäistä kertaa mm. USA, Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka yhdessä EU:n kanssa ovat laatineet ilmastotoimista yhteisen tekstin.
On syytä kuitenkin muistaa, että EU:ssa on jo sovittu yhteinen lainsäädäntö 20 %:in päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 1990.
Neuvottelut jatkuvat Bonnissa kesäkuussa 2010. Tavoitteena on työstää ja jalostaa Kööpenhaminan sitoumuksen pohjalta päätökset joulukuussa 2010 Meksikossa pidettävään seuraavaan osapuolikokoukseen.
Kööpenhaminan kokous osoitti joka tapauksessa, että ilmastoneuvotteluprosessi on sekä teknisesti että poliittisesti erittäin haastava, mutta asian globaalin luonteen vuoksi on välttämätöntä kaikesta huolimatta pitää kaikki YK:n jäsenvaltiot mukana neuvotteluissa.
BUDJETTITOIVEITA JA -ALOITTEITA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ
Maan budjetti vuodelle 2010 on kirjoissa ja kansissa. Hallituspuolueet pitivät tylyn ja kovan verolinjansa. Kun tuloveroja ei koroteta miltään osin, jää valtion talouden tasapainottamiseen kaksi keinoa: leikkaukset ja arvonlisäveron korottaminen.
Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suhteellisestikin enemmän veroja voi maksaa. Vanhasen toinen hallitus on kuitenkin edeltäjänsä tapaan viemässä verotusta kohti tasaveroa.
Koska kuntien valtionosuudet ovat alhaiset, myös kansalaisille tärkeät palvelut ovat vaarassa. Opettajia lomautetaan, kouluja ja kirjastoja lakkautetaan. Nuorisotyöttömyys kasvaa uhkaavasti.
Päijät-Hämettä koskevia budjettialoitteita tehtiin pääasiassa työttömyyden ja liikenteen ongelmakohtiin puuttuen.
TYÖTTÖMYYTEEN TARTUTTAVA
Työttömyys tuotiin esille budjettineuvotteluissa usein aloittein. Itse tärkeänä koin
Heinolan seutukunnan rakennemuutosalue-ohjelman toteuttamisen. Heinolan seudulla pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus työttömistä on alueen korkein.
Maakuntaliiton toimintaa haettiin myös lisätukea. Päijät-Hämeen maakunnan omaan harkintaan annettavan rahoituksen lisääminen monipuolistaa ja tehostaa maakuntasuunnitelmissa linjattujen tavoitteiden toteuttamista sekä vahvistaa samalla maakunnan omaehtoista toimintaa alueen kehittämispolitiikasta päätettäessä.
Työttömien yhdistysten toiminta on uhattuna Päijät-Hämeessä. Yhdistysten toiminta on yhteiskunnalle edullista toimintaa. Työllistävät kustannukset ovat vain promilleluokkaa verrattuna normaaliin yritystoiminnan avustamiseen ja käynnistämiseen.
LIIKENTEESEEN ETSITTIIN LISÄRESURSSEJA
Määrärahaa haettiin Lahti-Heinola-Mikkeli -rataoikaisun suunnitteluun. Lahti-Heinola rataosuus on nyt ja tulevaisuudessa erittäin tärkeä vientiteollisuuden kuljetustarpeiden kannalta. Ratauudistuksista näen tarpeellisena myös Riihimäki-Hämeenlinna ja Riihimäki-Lahti rataosat, jotka tulisi Etelä-Suomen alueellisen tasapuolisuuden vuoksi liittää Helsingin lähiliikennealueeseen.
Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueilla on lukuisia perusteltuja ja tarpeellisia kevyen liikenteen väyliä, alemman asteisten teiden perusparannushankkeita tai muita pienempiä kunnostus- ja parannuskohteita, joita ei nykyisellä rahoitustasolla tultane koskaan toteuttamaan.
Tiekohteista valtatie 24:n perusparantaminen oli huolenaihe. VT 24 välillä Lahti-Vääksy-Padasjoki on ongelmallinen monestakin eri syystä: liittymätiheys on korkea, liittymäjärjestelyt ja näkemät ovat puutteelliset.
MONEN ALAN ALOITTEITA
Henkilökohtaisista aloitteistani perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, metsien luonnontuhojen korjaaminen, sosiaalisten yritysten tukeminen, asumistuen korottaminen sekä veteraanien kotiavun kehittäminen olivat esillä.
Hain lisätukea myös vanhainkotien turvallisuuteen. Maamme vanhainkotien lisääntyvät supistukset ovat vaarantaneet potilasturvallisuutta, ja aiheuttavat hoitohenkilökunnalla sairauslomia työssä jaksamisen ja uupumisen vuoksi. Esimerkiksi lomautukset ovat aiheuttaneet sijaiskierteen, kun työaikalain mukaisia työntekijöiden vuosilomia on pyritty toteuttamaan sijaisten käytöllä. Konkreettiset säästöt eivät ole toteutuneet, koska “peittoa on jouduttu pidentämään toisesta päästä”.
|
|
| |
|
