Meneillään olevan Uusi kunta -kuntaliitosselvityksen yhteydessä on mahdollista järjestää äänestys liitoksesta. Tästä mahdollisuudesta on esitetty monia mielipiteitä. Epäilijät pelkäävät, ettei kansa sittenkään tiedä, ainakaan tarpeeksi. Puolustajat katsovat, että tulevaisuuden kannalta tehtäviin keskeisiin ratkaisuihin, kuten kuntaliitoksiin, tulee saada selkeästi esiin kuntalaisten oma mielipide. Edustuksellinen päättäminen ei riitä.
Lahtelainen johtamiskulttuuri on aina ollut suurennuslasin alla. Lahden mallina on ollut, että hyvät johtajat joutuvat savustuksen uhreiksi. Kaupungintalo on suuri sylttytehdas. Onko uudet ja rajoja rikkovat ideat ja toimet on nopeasti vedetty ruotuun, myöskin luottamusmiestaholta? Lue artikkeli
30.6. Kirjallinen kysymys hallitukselle:
VALTION LIIKELAITOKSEN KILPAILUTTAMINEN
Valtio kilpailuttaa omistamiensa ratojen kunnossapitoa ja rakentamista. Viimeksi kunnossapidon kilpailussa oli alue 8, jonka tarjouskilpailun voitti Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy (MVH).
Destia-konserni omistaa MVH:n 100 %:sti. Yritys on ilmoittanut käyttävänsä työvoimana ulkomaista halpatyövoimaa.
Voiko ja saako Destia ylipäänsä osallistua liikelaitoksena urakkakilpailuihin? Destia toimii eri sarjassa kuin yhtiömuotoiset yritykset toimivat. Voiko valtio sallia Destian tekevän tappiota kilpaillessaan voittoon pyrkivien yhtiöiden kanssa?
21.6. REUMAA SAIRASTAVIEN HOITOPOLKU VARMISTETTU
Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa hoitamaan ja että erityisesti lapsipotilaiden hoitoon ei tule viivästyksiä. Onko reumaa sairastavien lasten ja nuorten hoitoonpääsytilanne turvattu, mikä on arvio hoitojonoista ja onko kaikille annettu selkeä hoitopolku?
Peruspalveluministeri Paula Risikko vastaa mm.:
Reumasäätiön sairaalan konkurssin jälkeen on käyty sosiaali- ja terveysministeriön johdolla neuvotteluja, joihin ovat osallistuneet konkurssipesän, viiden yliopistosairaalan, Kansaneläkelaitoksen, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajat.
Näissä neuvotteluissa on sovittu, että Reumasäätiön konkurssipesä lähettää kaikista kesken olevista hoitosuhteista siirtolähetteen potilaan asuinkunnan keskussairaalaan. Tämä on toteutunut kaikkien lasten osalta ja kaikkien aikuisten osalta, joille oli suunniteltu hoitoja vuoden 2010 aikana. Vuosille 2011-2014 suunnitelluista erikoissairaanhoidon hoitojaksoista lähetetään nimilistat kesän 2010 kuluessa. (…)
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on aluehallintovirastojen avulla selvittänyt reumalasten hoitoon pääsyn tilanteen. Tämän mukaan Reumasäätiön sairaalasta saapuneiden lähetteiden käsittelyssä ei ole ollut ongelmia. Lähetteet on käsitelty viimeistään kahdessa viikossa ja suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä tätä nopeammin. Sairaanhoitopiirien vastauksissa on kuvattu hoidon järjestelyn haasteita, mutta merkittäviä ongelmia ei ole ollut hoidon järjestämisessä.
(…) Yhteenvetona voidaan todeta, että reumaa sairastavien lasten- ja nuorten hoitoon pääsy on selvitysten mukaan turvattu ja heille on varmistettu selkeä hoitopolku.
Opetusministeri Virkkunen (kok) vastaa kysymykseeeni elokuvan ja television koulutusohjelman saamiseksi Lahden ammattikoreakouluun.
"Nykyisen viestinnän koulutusohjelman jakaminen kahdeksi pieneksi koulutusohjelmaksi ei tue rakenteellisen kehittämisen tavoitteita, ellei ammattikorkeakoulu ole valmis luopumaan joistakin koulutuksista painoalojensa vahvistamiseksi. Keskeistä on huolehtia opetuksen kehittämisen edellytyksistä ja koulutusyksiköiden toimintakyvyn säilymisestä myös tulevaisuudessa tilanteessa, jossa viestinnän alan koulutusta tulee valtakunnallisesti vähentää ja alan koulutusrakenteita koota suurempiin kokonaisuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Lahden ammattikorkeakoulun ja sen ylläpitäjän välisessä neuvottelussa tänä keväänä sovittiin, että Lahden ammattikorkeakoulu ja Metropolia-ammattikorkeakoulu neuvottelevat viestinnän ja elokuva- ja televisioalan koulutuksen työnjaosta."
Neuvoa-antava kansanäänestys ja heti. Kyllä kansa tietää myös pitääkö Päijät-Hämeeseen muodostaa uusikunta vai pysytelläänkö pikkurippeinä kaupunkeina ja kuntina.
Kansanäänestystä pidetään populistisena vaatimuksena valtaapitävien piireissä.
Meneillään olevan Uusi kunta -kuntaliitosselvityksen yhteydessä on mahdollista järjestää äänestys liitoksesta. Tästä mahdollisuudesta on esitetty monia mielipiteitä. Epäilijät pelkäävät, ettei kansa sittenkään tiedä, ainakaan tarpeeksi. Puolustajat katsovat, että tulevaisuuden kannalta tehtäviin keskeisiin ratkaisuihin, kuten kuntaliitoksiin, tulee saada selkeästi esiin kuntalaisten oma mielipide. Edustuksellinen päättäminen ei riitä.
Työryhmä on istunut ja miettinyt, tällä kertaa perusopetusta: mitä lapsille tulee opettaa. Opetusministeri Virkkunen sai mittavan ehdotuksen perusopetuksen uusista tuulista kesäkuun alussa.
Hyviä ajatuksia: lisää taito- ja taideaineita, edellisessä uudistuksessa niitä karsittiinkin oikein insinöörin vimmalla. Kun koulutyötä monipuolistetaan ja tuetaan kädentaitoja, tarjoaa se mahdollisuuksia yhdistää tietoa taitoon ja taiteisiin. Uusia aineita olisivat draama ja etiikka – peruskoulussa vuonna 2014.
Kuten työryhmien tuloksiin aina kuuluu, vastustusta ja eriäviä mielipiteitä syntyy ripeästi. Mutta perusvire on hyvä. Pulpeteissakin pitää pystyä reagoimaan ajan vaatimuksiin. Nyt ei tarvitse mennä Ruotsin mallin mukaisesti kuten menneinä uudistusvuosina, nyt voidaan luoda Suomen mallia, joka jo nykyiselläänkin on saanut arvostusta kaikkialla maailmassa.
3.6.MARKKINAHÄIRIÖMAKSU KÄYTTÖÖN
Suomalaiset kuluttajat joutuvat päivittäin epäasiallisen ja asiattoman markkinoinnin kohteeksi. Huijaukset, aggressiivinen markkinointi ja muut epäasialliset menettelyt maksavat kuluttajille helposti pieniä summia rahaa, joista yhteensä kuitenkin kertyy merkittävä summa.
Viranomaisilta puuttuvat keinot tarttua asiattomaan markkinointiin ja harhaanjohtavaan tarjousilmoitteluun.
Ruotsissa ja Norjassa on otettu käyttöön markkinahäiriömaksu, jonka kuluttajaviranomainen voi määrätä yritykselle, joka toimii lainvastaisesti saaden oikeudetonta hyötyä kilpailijoihinsa nähden. Myös Suomessa Kuluttajavirasto haluaisi luvan määrätä markkinahäiriömaksun niskuroiville yrityksille.
MDPV eli metyleenidioksipyrovaleroni on amfetamiinin lailla vaikuttava aine, jota ei ole Suomessa vielä määritelty huumausaineeksi. Kehoa stimuloiva MPVD aiheuttaa voimakkaan fyysisen riippuvuuden ja poikkeuksellista aggressiivisuutta. Tulli on tehnyt alkuvuonna kaksi suurta MDPV-takavarikkoa.
MDPV:n salakuljetus on rikollisille erittäin houkutteleva bisnes. Tulli tutkii lääkeaineeksi luokiteltujen tuotteiden laittomat maahantuonnit salakuljetuksina tai lääkerikoksina, joiden maksimirangaistukset ovat 1-2 vuotta vankeutta. Tullin mukaan MDPV:n kaupan hillitsemiseksi Suomeen pitäisi saada kansallinen huumeluokitusjärjestelmä.
Mitä hallitus aikoo tehdä huumeluokitusjärjestelmän saamiseksi?
27.5. ELOKUVAKOULUTUS LAHDESSA
Ammattikorkeakoululaki määrää ammattikorkeakoulun tehtäväksi ammatillisten asiantuntijoiden kouluttamisen. Tähän mennessä elokuva- ja televisiokoulutusohjelma on myönnetty neljälle ammattikorkeakoululle.
Lahden ammattikorkeakoulun elokuvakoulutus on tehnyt yhteistyötä mm. Aalto-yliopiston elokuvakoulutuksen kanssa. Lahden ammattikorkeakoulussa on koulutettu ohjaajia viestinnän koulutusohjelman alaisuudessa menestyksellisesti jo pian 25 vuotta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Tämän takia Lahden ammattikorkeakoulun elokuvakoulutukselle tulee myöntää elokuva- ja televisiokoulutuksen koulutusohjelma.
Tiedossa ei ole myöskään opetusministeriön tilastoja työllistymisestä, läpäisystä tai muusta sellaisesta, joiden pohjalta voitaisiin osoittaa, että Lahden ammattikorkeakoulun nykyinen elokuvakoulutus ei voisi saada elokuvan ja television koulutusohjelmaa.
Kreikan rahoituskriisi on tuonut esiin kiireellisten taloudellisten muutosten välttämättömyyden. IMF:n ja EU:n pankkien pelastusohjelma osoittaa jälleen, kuinka suuria pankkeja ei uskalleta päästää kaatumaan, vaan pankkien tappiot kaadetaan kaikkien veronmaksajien maksettaviksi. Vasemmistoliitto vaatii jättipankkien pilkkomista, jolloin ne joutuisivat kantamaan omat riskinsä.
Vasemmistoliitto ei hyväksy valtionvarainministeri Jyrki Kataisen määrittelemää Suomen linjaa, joka vastustaa tarpeellisia ylikansallisia muutoksia pankkijärjestelmään. Suunniteltu pankkimaksu on kosmeettinen näennäistoimi, jolla ei estetä haitallista spekulaatiota ja uusia kriisejä, eikä toisaalta kerätä riittävästi varoja toimettomuudesta aiheutuvien tulevien kriisien kustannuksiin.
Pankkimaksun sijaan Vasemmistoliitto esittää yleistä rahoitusmarkkinaveroa, jolla puututaan monenlaiseen epäterveeseen keinotteluun. Verolla kerätään samalla varoja hyvinvointivaltion rahoittamiseen rahamarkkinoilta, jotka eivät tähän asti ole osallistuneet verojen maksuun.
6.5. BRYSSELIN KUVASATOA
Suuri valiokunta tutustui suomalaisten meppien toimintaan Brysselissä huhtikuun viimeisellä viikolla. Kuvassa 1 koko delegaatio potretissa, kuva 2 suurlähetiläs Jan Storen lounaalla, kuva 3 komissaari Rehn esikuntineen.
20.4. BALKANIN EU-IMUA
Suuri valiokunta vieraili Serbiassa ja Makedoniassa. Balkanilla on kova hinku EU:hun – valiokuntalaisille esiteltiin maiden EU-kuntoa. Kuvasatoa Belgradista ja Skopjesta:
13.4. KIRJALLINEN KYSYMYS
PIMEÄN TYÖN VALVONNASTA RAKENNUSALALLA
Suomessa on runsaat 20 000 työtöntä rakennustyömiestä. Arvioiden mukaan rakennusurakoita tekee lähes 30 000 ulkomaista rakennustyöntekijää.
On esitetty arvioita, että tilanne on syntynyt siksi, että ulkomaisille työntekijöille maksetaan huomattavasti huonompaa palkaa, väärinkäytöksistä on raportoitu. On oletettavaa, etä jos ulkomaiset työntekijät olisivat maassa laillisesti ja saisivat työehtosopimuksen mukaista palkkaa, maksaisivat verot ja heidän työnantajansa maksaisivat sosiaalimaksut, ei ulkomaisten työntekijöiden määrä olisi tällainen. Verojen maksaminen on verohallinnon mukaan jää täysin yrtyksen oman aktiivisuuden varaan. Rakennusliitto arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä kymmeniä tuhansia työntekijöitä, jotka eivät maksa palkastaan veroja. Pimeää työvoimaa ei voida valvoa.
Ongelmat ovat olleet tiedossa on kauan. Asiaan ei ole kuitenkaan puututtu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27§:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä pimeän työvoiman valvonnan edistämiseksi rakennusalalla? Aikooko hallitus lisätä AVL-tarkastajien lukumäärää jotta valvonta onnistuisi paremmin?
8.4. TERVEYDENHUOLTOON REMONTTI
Miten hallitus aikoo turvata kansalaisten terveyspalveluiden säilymisen julkisen hallinnon omistuksessa ja siten estää markkinatalouden rahastuksen terveyspalveluilla?
Ministeri Paula Risikko vastaa kirjalliseen kysymykseeni:
"Julkisen terveydenhuollon motiivi hankkia palveluja yksityiseltä sektorilta on ollut käytännössä vaikeudet saada itse palvelut tuotetuksi. Erittäin vähän on nähty hankintoja tai ulkoistuksia, joissa oman toiminnan kehittämiseksi on pyritty hankkimaan kumppania. Näin ollen kyse ei ole ollut niinkään edullisista hankinnoista vaan siitä, että palvelut ylipäätään pystytään turvaamaan. Palvelujärjestelmämme, erityisesti perusterveydenhuollon, hankintayksiköt liian pieniä suoriutumaan hankintalain mukaisesta kilpailuttamisesta kiitettävästi. Usein palvelujen tarjoajat ovat hankintakäytännöissä merkittävästi tilaajia kokeneempia ja se näkyy lopputuloksissa. Tarvitsemme jatkossa suurempia vastuunkantajia huolehtimaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kokonaisuudesta, ei pelkästään tilaajaosaamisen vaan myös työnantajamarkkinoilla kilpailukyvyn vahvistamiseksi." Lue kysymys ja koko vastaus
VASEMMISTOLIITON PUOLUEHALLITUS VAATII REMONTTIA TERVEYDENHUOLTOON
Terveyseroja on kavennettava ja kaikille on taattava mahdollisuus tavoitella pitkää elämää tuloista, koulutuksesta ja työpaikasta riippumatta.
Kalliiksi tuleva kuntien terveyspalvelujen ulkoistaminen pitää lopettaa. Kilpailutus on nostanut terveydenhuollon kustannuksia, vaikka yksityistetyt terveysasemat tuottavat vähemmän palveluja kuin kuntien omat terveysasemat.
Potilaiden omaa kustannustaakkaa on helpotettava. Vasemmistoliitto esittää, että terveyskeskusmaksuista luovutaan. Kuntien ei tule ottaa käyttöön eduskunnan säätämää sairaanhoitajalla käyntimaksua, joka on lähes yhdeksän euroa.
Terveyskeskusten työskentelyolosuhteita pitää parantaa oikealla työn mitoituksella, hyvällä ja turvallisella työympäristöllä, oikealla tiedolla, asianmukaisella palkkauksella, riittävällä täydennyskoulutuksella ja osaavalla johtamisella.
Lääkekustannuksille ja asiakasmaksuille on säädettävä yhtenäinen 650 euron maksukatto. Maksukaton ylittävien maksujen omavastuu on poistettava.
1.4. REUMAN POLIITTINEN FARSSI
Reumasäätiön sairaalan kohtaloksi muodostui raha – tilausten puute. Säätiö piti uhrata markkinatalouden alttarille. Ilmeisesti reumasairauksista on löydettävä bisnes sen jokaisesta eri muodosta. Rahaa riittää yritysten tukemiseen ja takaamiseen on vaikka kuinka paljon.Reuman pelastusoperaatio oli aikamoinen vaalishow. Kaikki tiesivät, että viikkoa ennen konkurssia ei enää pelasteta mitään. Ihmettelen sosiaali- ja terveysministeriön, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja Kelan hallituksen saamattomuutta tässä asiassa. Kansanedustajat informoivat ministereitä myöten jo pari vuotta siitä että näin voi käydä. Viime kyselytunnilla eduskunnassa oli oikea poliittinen farssi: kaikki saivat sanoa kuinka huolestuneita asiasta olivat vaikka tiesivät että konkurssi oli jo päätetty.
11.3. TERVEYDESTÄ TEHTIIN BUSINESTA
Kunnat ja kaupungit ovat ulkoistaneet terveyspalveluja vauhdilla 2000-luvun ajan. Nyt noin 400 000 ihmisen terveysasemapalvelut on yksityistetty, päivystysten työtunneista peräti yli 60 prosenttia.
Viime aikaiset tutkimukset - kuten Kunnallisalankehittämissäätiön Toimiiko kilpailu lääkäripalveluissa (2010) - ovat kertoneet karua kieltä. Terveydenhuollon ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole tuoneet kunnille säästöjä, vaan jopa lisänneet kuluja. Kilpailutus ei ole myöskään laskenut kustannuksia, vaan lähinnä nostanut hintoja.
Tutkimusten mukaan kuntien ulkoistamat terveysasemat myös tuottavat vähemmän terveyspalveluita kuin kuntien omat terveysasemat.
Noin kolmannes kuntien johtavista ylilääkäreistä arvoi, että ulkoistamisesta on tullut huomattavia lisäkustannuksia. Kilpailutus ei myöskään ole alentanut palvelujen hintoja vaan päinvastoin. Ylilääkärit ovat kokeneet, että kilpailutus on jopa nostanut hintoja.
Terveysasemilla on nyt vähemmän palveluita kuten esimerkiksi Kouvolan alueella tehty tutkimus osoittaa: ulkoistetuissa paikoissa on jopa 40 prosenttia vähemmän palveluita väestölle kuin on kunnan omilla terveysasemilla.
Mukaan terveysbusinekseen ovat tulleet ulkomaiset pääomasijoittajat. Kysymys on laajasta ja tuottoisasta bisneksestä. Seuraavaksi isketään vanhusten palveluihin.
8.3. EDUNVALVONTA-ASIOITA Ennen vaaleja nähdään palkansaajakeskusjärjestöjen voima: Yhteiskunta valmistautuu palkanalennuksiin ja sosiaaliturvan purkuun aluksi sopimalla. Jos se ei auta, niin OECD auttaa: Pariisi ottaa ohjat käsiin.
EK:ssa hykerrellään kolmikannan toimimattomuutta.
Ammattiliittojen hyvinvoivat kuukausipalkkalaiset eivät kovin helposti luovu eduistaan. Kannattaisi pistää joukot Hakaniemen torille muutamaksi päiväksi tai viikoksi. Ensin viedään ja poljetaan jäsenmaksun maksajien edut ja sitten… Edunvalvonta on tärkeää asia varsinkin silloin kun mennään minun pussilleni...
Eduskunnassakin eläkkeelle lähtijöiden määrä nousee: Saulin opit purevat, jos eläkesääntöjä muutetaan niin yli 50 v. kansanedustajan kannattaa poistua neljän kauden jälkeen kun vielä pääsee. Edunvalvontaa sekin.
4.3. KYSYMYS PALUUMUUTTAJIEN ELÄKKEISTÄ
Kansaneläkelaitos tiedottaa paluumuuttajille eläkeasioista huonosti. Useat paluumuuttajat valittavat sitä, kun tietoa ei anneta. Esimerkiksi Kelan omasta tiedotuslehdestä tiedot puuttuvat. Suomessa voikin jäädä monelta paluumuuttajalta tieto saamatta ja eläkeansiot kohdemaasta anomatta.
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Kansaneläkelaitoksen paluumuuttajille kohdistettu tiedottaminen eläkkeen hakemisesta tehostuu?
On toripakkia, kartanon kaavaa, kaikki edellisvaalien sovitut asiat on ajettu läpi valtuustossa.
Vain toteutus puuttuu.
Lahden keskustan kehittäminen jäi jumiin maanantaina kaupunginhallituksessa. Osuuskauppaväki pisti jumin päälle!
Ilmeisesti pitäisi saada ainakin ABC-huoltamo keskelle kylää… sitten ok? Lisää autoja keskustaan, tarvitaan parkkipaikkoja, jotta liikennevirrat olisivat mahdollisimman suuria. Kävelijät sivummalle. Kehitä siinä sitten keskustaa.
Työehtosopimusasiatkin alkavat kaupungissa joustaa kun on halvimmat tessit kaikkiin kaupungin liikelaitoksiin. Pää on avattu… kiitos yrittäjien puheenjohtajan (kok) ja ex-valtiosihteerin (sd). Tappi on auki ay-liikkeen tuhoksi. Työehtosopimus shoppailu alkoi, Lahti toimii pään avaajana kuntasektorilla. Nukkuuko ay-liike vai onko tämä jotain aivan uutta edunvalvontaa: "Kiitos kun saadaan olla töissä… palkka ei ole tärkeintä."
1.3. VASEMMALLE VETÄÄ Talouspoliittinen ajattelu oppositiossa on siirtynyt vasureiden linjalle: Arhinmäki ja Tennilä vetävät Heinäluoman ja Urpilaisen vasemmalle. Nyt joutuu suorastaan etsimään erilaisuutta. Pitäisiköhän heidän vanhat nettisivunsa poistaa eduskunnan tiedostoista? ”Porvaripirut" aina kuitenkin huomauttelevat ja löytävät vanhat jutut. Vastakkainasettelun aika on alkanut!
26.2. KAIKKI ON FANTASTISTA!
Vasemmistoliitto on alkanut menestyä julkisuuspelissä.
Turkistarhausjupakassa vasurit saivat kunnian siitä että menee tuhansia työpaikkoja alalta jos tarhaus kielletään. Vihreät joutuivat TV 1:n A-Studioon vain selittelemään asian ideologista puolta.
Ulko- ja turvallisuusperustuslaillisuuspolitiikkaa täällä vasemmalla johtaa Laakso – Tennilä -linja avustajinaan Halonen, Heinäluoma ja Tuomioja. Nimimerkillä presidentille kaikki valta, vaikka se olisi Niinistö.
25.2. KANSANÄÄNESTYS UUSIKUNNASTA!
Päijät-Hämeessä kierretään kyliä oikein selvitysmiesten arvovallalla. On neutraali city-vihreä ja aito kepulainen entinen kansliapäällikkö ajamassa kuntien palveluja yhteen koppaan. Mielenkiintoista on se, että keskustalaiset kunnat mielellään pistävät citykansalaisten piikkiin palvelunsa (sos. ja terv.) tai niiden puuttumisen (kulttuuri).
Nyt olisi aika keskittyä jokaisessa kunnassa talouden hoitamiseen niin että palvelut menoineen on tulojen kanssa tasapainossa. On katsottava mitä palveluja voidaan pitää yllä itsenäisinä omien veronmaksajien kustantamana. Paljonko on varaa maksaa itsenäisyydestä?
Tällaista tietoa tuoreimmasta Hämeen ELYn katsauksesta:
Kanta-Hämeen maakunnan kunnissa oli tammikuun lopussa 9 299 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta 1 481:lla eli 19 %. Maakunnan työttömyysaste oli 11,2 % eli 1,7 prosenttiyksikköä vuodentakaista enemmän.
Päijät-Hämeen maakunnan kunnissa oli tammikuun lopussa 13 893 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 607 enemmän (23 %) kuin vuosi sitten. Maakunnan työttömyysaste oli 14,5 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä vuodentakaista enemmän.
Kuntatasolla korkeimmat työttömyysasteet olivat Lahdessa (16,5 %) ja Heinolassa (14,7 %) ja matalimmat Hollolassa (10,1 %) ja Artjärvellä (10,2 %).
Paljon avoimia työpaikkoja taas on maa- ja metsätalous- ja kalastusalalla sekä kaupallisessa työssä.
Vasemmistoliitto haluaa pikaisen kokonaisuudistuksen sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvaa on selkiytettävä ja yksinkertaistettava, sen pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon pätkätyöt ja erilaiset elämäntilanteet, ja sen tason pitää olla riittävä.
Puoluehallitus esittää perusturvan yhtenäistämistä nykyistä korkeammalle tasolle 750 euroon. Uusi yhtenäistetty perusturva koskisi työttömyysajan perusturvaa, kansaneläkettä sekä pienimpiä sairaus-, isyys- äitiys- ja vanhempainrahoja. Riittävä perusturva poistaa ihmisten turhan juoksuttamisen Kelan ja sosiaalitoimiston välillä.
Vasemmistoliiton mukaan sosiaaliturvan tason lisäksi sen rakennetta tulee ajanmukaistaa mm. mahdollistamalla pätkätyöläisten pääsy ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Puoluehallitus päätti valmistella konkreettisen esityksen mallista, jossa nykyistä työssäoloehtoa lyhyemmissä pätkätöissä syntyisi oikeus ansioturvaan.
16.2. NUORISOTYÖTÄ TUETTAVA Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin.
Etsivä nuorisotyö on tuonut uuden elementin työpajojen verkostoon. Sen avulla tavoitellaan niitä nuoria jotka eivät oma-aloitteisesti löydä työpajojen palveluja, ja parannetaan varhaista puuttumista.
Miten hallitus aikoo turvata etsivän nuorisotyön ja nuorten työllistymistä tukevan toiminnan kehittämisen?
Monet hyväpalkkaiset työntekijät ovat valmiita tinkimään palkastaan vastineeksi lisääntyvästä vapaa-ajasta. Matalapalkkaisilla aloilla lyhennetty työaika ei kuitenkaan tule kysymykseen nykyisillä palkoilla. Työaikaa lyhennettäessä on luotava Suomeen lakisääteinen minimipalkkajärjestelmä.
Riittävä minimipalkka tuo toimeentulon lisäksi muitakin etuja. Nuoria, maahanmuuttajia ja vaikeassa tilanteessa olevia käytetään usein hyväksi palkkoja polkemalla. Minimipalkka tekee työmarkkinoista reilumpia, kun työnantajat ovat samalla viivalla, ja työntekijöiden hyväksikäyttö vähenee. Pienituloisten ostovoiman lisääntyminen tukee parhaiten kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.
"En aio asettua ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Täytän vaalivuonna 66, ja nyt on aika jättää politiikan tekeminen nuoremmille. Toivon, että nuorempi ikäpolvi ottaa vastuuta ja asettuu ehdolle. Vasemmistoliiton ehdokasasetteluun kaipaan enemmän uusia, tuoreita kasvoja."
"Kunnallispolitiikassa sen sijaan aion jatkaa aktiivisesti. Mm. suurkuntahanke on suuri asia, jossa haluan olla mukana."
3.2. TERVEISIÄ BALKANILTA
Eduskunnan Suuren valiokunnan vierailulla Serbiassa, Makedoniassa ja Kroatiassa käsiteltiin laajasti Länsi-Balkanin tilannetta ja EU:n roolia siellä.
Kunnallisveron, maksujen ja vuokrien korotukset johtavat siihen, että tasokorotusta vaille jäävien opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten asema heikkenee selvästi alkavana vuonna. Tähän hallitus ei aio puuttua. Päinvastoin se on aikomassa nostaa eläkeikää. Lapsiköyhyys on voimakkaassa nousussa.
Tuloerot kärjistyvät, olemme kulkemassa kohti 1960-luvun suuria tuloeroja. Viimeisen viidentoista vuoden aikana keskeiset perusturvan muodot ovat jääneet tuntuvasti jälkeen ansioiden kehityksestä. Tästä johtuva korotustarve olisi noin 30 - 70 prosenttia etuudesta riippuen. Korkeakouluopiskelijan opintorahan korotustarve olisi 59,4 prosenttia, työttömän peruspäivärahan 36,9 prosenttia, lapsilisän 72,5 prosenttia, täyden kansaneläkkeen 28,4 prosenttia ja toimeentulotuen perusosan 43,8 prosenttia.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii hallitukselta välikysymyksellä vastausta perusetuuksien korotukseen.
18.1. IHMEITÄ JA ISÄNNÄN ÄÄNTÄ ODOTELLESSA
Hallitus lähtevän puheenjohtajansa johdolla tuntuu odottelevan ihmettä tapahtuvaksi. Ei tarvitse olla ennustajaeukko, kun voi todeta että sellaista ihmettä ei markkinatalouden riemuissa tapahdu. Työttömyydestä on tullut pysyvä ongelma. Ratkaisuja on vaikea löytää saatikka toteuttaa, mutta rajuun haasteeseen on pyrittävä löytämään keinoja – menokehyksiä uhmaten. Ennen kaikkea korvaavia työpaikkoja on pystyttävä luomaan maksoi mitä maksoi.
Tammikuun 15.-17. päivinä Sevillassa, Espanjassa, kokoontuvien ympäristöministereiden tarkoitus on keskustella Kööpenhaminan ilmastokonferenssin tuloksista.
Yksi merkittävimmistä saavutuksista Kööpenhaminassa oli teollisuusmaiden sitoutuminen kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. EU lupasi kehitysmaille yhteensä 7,2 miljardia euroa välillä 2010-2012. Yhteensä lyhyen aikavälin globaali rahoitus nousee 30 miljardiin dollariin.
Pitkän aikavälin rahoituksen tavoitteeksi asetettiin 100 miljardia dollaria. Se kohdistetaan erityisesti vähiten kehittyneille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville maille vuoteen 2020 mennessä. Lue lisää
10.1. VAIKEAA ON PÄÄTÖKSENTEKO Luottamusmiehen rooli nykypäivän päätöksenteossa on vaikea. Minut valitaan valtuustoon Lahti- nimisessä kaupungissa. Tehtävänäni on toimia paikallisen väestön, esimerkiksi Launeen asukkaiden viihtyisän ympäristön puolesta.
On mietittävä sopiiko esimerkiksi moottoritie keskelle vilkkainta kaupungin osaa. Jos äänestäjiesi mielestä ei sovi, niin sitten toimit sen mukaan. Näin on toimittukin ja kannatusta on tullut. Näin valtuutetun rooli toimii: ajat sitä mitä lupaat äänestäjillesi. Pätee yleisesti kaikkeen. Näin terveesti ajattelee varsinkin uusi tuore valtuutettu.
Mutta…
Euroopan unionia on voimakkaasti arvosteltu kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta. Unionin instituutioiden ja kansalaisten välille on nähty kasvaneen kuilun, joka on etäännyttänyt kansalaiset päätöksenteosta.
Konkreettinen kädenojennus EU-kansalaisille on Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön otettava eurooppalainen kansalaisaloite. Aloitteen myötä EU-kansalaiset saavat mahdollisuuden vaikuttaa suoraan EU:n lainsäädännön valmisteluun.
Kansalaisaloite ei ole pieni vaikutuskanava, siksi komissio järjestääkin asiasta laajan julkisen kuulemisen. Kuulemisen tarkoituksena on kerätä asianosaisten mielipiteet kansalaisaloitteen käytännön toteuttamisesta.
Kuulemisen pohjaksi on julkaistu vihreä kirja. Siinä esitellään yleisesti sellaiset oikeudelliset, hallinnolliset ja käytännön kysymykset, joista on säädettävä kansalaisaloitetta koskevassa asetuksessa. Samoin siinä esitetään kysymyksiä, joihin suomalaiset asianosaiset voivat vastata 31.1.2010 mennessä. Sen jälkeen kannanotot ilmestyvät internetiin kaikkien tutkittavaksi. Lue lisää
3.1. VEROUUDISTUS HEIKENTÄÄ KIRJANPITÄJIEN TYÖOLOJA
Yleensä lainsäädännön muuttaminen edistää ja kehittää eri alojen tulevaisuutta. Toisin voi käydä käytännössä,esimerkiksi veroasioissa.
Tilitoimistoissa työjakso kulkee aina n. puolitoista kuukautta ajasta jäljessä. Tammikuun kirjanpito siis on tehty aina maaliskuun 15. päivään mennessä, jotta arvonlisävero ehtii maksuun ajoissa. On hyvä muistaa, että tilitoimistotyöntekijä hoitaa usein parinkymmenen yrityksen kirjanpidon kuukausittain. Aikataulu hetkestä jolloin kirjanpitomateriaali tulee kirjanpitäjän käyttöön, aikaan kun valvontailmoitukset pitää olla valmiit, on hyvin rajallinen. Lue koko artikkeli
22.12. BUDJETTITOIVEITA JA -ALOITTEITA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ
Maan budjetti vuodelle 2010 on kirjoissa ja kansissa. Hallituspuolueet pitivät tylyn ja kovan verolinjansa. Kun tuloveroja ei koroteta miltään osin, jää valtion talouden tasapainottamiseen kaksi keinoa: leikkaukset ja arvonlisäveron korottaminen.
Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suhteellisestikin enemmän veroja voi maksaa. Vanhasen toinen hallitus on kuitenkin edeltäjänsä tapaan viemässä verotusta kohti tasaveroa.
Koska kuntien valtionosuudet ovat alhaiset, myös kansalaisille tärkeät palvelut ovat vaarassa. Opettajia lomautetaan, kouluja ja kirjastoja lakkautetaan. Nuorisotyöttömyys kasvaa uhkaavasti.
Päijät-Hämettä koskevia budjettialoitteita tehtiin pääasiassa työttömyyden ja liikenteen ongelmakohtiin puuttuen. Lue koko artikkeli
17.12. HYVÄSTI PRESIDENTTI
Lautasongelmat on ratkaistu, kansa on mielipiteensä kertonut: presidentin valtaoikeuksia voi vähentää. Ei nyt ehkä Niinistön mittapuulla, “luovutaan koko presidentti-instituutiosta, vaan kohti “näköispresidenttiä”, jonka valitsee eduskunta.
Vasemmisto vastusti yhteisrintamassa eilistä Ulkoasianvaliokunnan kannanottoa: “…muotoiltaessa Suomen kantaa merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin unioniasioihin valtioneuvoston tulee toimia läheisessä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa Suomen ulkopolitiikan yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi.”
Näin vasemmistokin on nyt yhdessä rintamassa kaavailemassa seuraavasta presidentistä 2012 vallatonta, seremoniapressaa. Ja onhan aina ne Linnan juhlat.
14.12. SILMÄÄ RÄPÄYTTÄMÄTTÄ
Nykyinen hallitus oli tuskin ehtinyt luopua yritysten kelamaksusta, niin johan raamitupon lämmikkeeksi ministeri Katainen tarjoaa yhtiöille kahden – kolmen prosenttiyksikön alennusta yhteisöveroon eli 300 – 450 miljoonaa euroa helpotuksia.
Silmää räpäyttämättä valtiovarainministerit lupailevat satoja miljoonia suurituloisille, satoja miljoonia yrityksille.
Entä työttömät? Entä työttömyysuhan alla elävät?
Työttömyysajan perusturvaa on korotettu viimeksi 2001, kun Vasemmistoliito oli hallituksessa ja väkisin ajoi siihen korotuksen. Sen jälkeen tasokorotusta ei ole enää tehty.
Miksi silmää räpäyttämättä ei voi parantaa työttömyysajan perusturvaa, mutta voi poistaa varallisuusveron tai luvata satojen miljoonien alennuksen yhteisöveroon!
Miksi on niin helppo alentaa perintöveroa silloin, kun se koskee suurta yritysomaisuutta, mutta ei silloin, kun leski perii palkansaajapuolisoltaan asunnon puolikkaan.
Niin miksi?
Siksi, että hallituspuolueiden asenne suurituloisia ja varakkaita kohtaan on ymmärtävä ja myötäsukainen, mutta tyly ja kova silloin, kun kyse on tavallisesta kansasta.
11.12. LAHTI TOTEUTTAA REUNA-ALUESTRATEGIAANSA
Kariston palvelukeskus. Näkymäkuva ensimmäisestä rakennusvaiheesta kilpailuehdotuksen "Kaarna" mukaisena. Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy.
Hypermarket Karistoon ja parkki torin alle. Lahden strategiaa toteutetaan vahvalla otteella lähivuosien aikana. Karisto alkaa saada tuulta paljon mainostettujen siipiensä alle: suurta kauppakeskusta aletaan viimeinkin rakentamaan. Kaupunginjohtajan peräämä Kariston maineenpalautus himoittujen asuinalueiden listalle saa uutta puhtia.
Koko kaupungin kannalta rakennuseurot saattavat sujahtaa reuna-alueille, mutta niinhän sen strategian pitää ollakin. Väestönkasvu Lahdessa on isointa suuralueilla, joilla rakentaminen on vilkasta. Ahtiala, Laune ja erityisesti Karisto kasvattavat väestöään omakoti- ja rivitalorakentamisen myötä. Siksi kaupungin tulee olla aktiivisesti mukana reuna-alueiden kasvussa. Keskusta on ja pysyy, parkilla tai ilman.
10.12. YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO HAASTEIDEN EDESSÄ
Kuka kärrää jätteet kaatopaikalle, kuka ne hävittää ja kuka vastaa siitä, että päästöjä vähennetään? Näitä ja monia muita visaisia kysymyksiä ratkotaan jätelakimme kokonaisuudistuksessa, joka on parhaillaan tekeillä.
Ilmastonmuutos ja päästöt ohjaavat jätehuoltomme tulevaisuutta. On itsestään selvää, että päästöt tulee saada alas sekä jätteidenkäsittelyssä että keräilyssä ja kuljetuksessa.
Kunnan ja kuntalaisen kannalta paras malli on se, että kaikki yhdyskuntajäte on kunnan jätehuollossa. Yhdyskuntajätehuollon vastuut, velvoitteet ja myös oikeudet tulee määrittää selkeästi kunnan vastuulle. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus tulee päättää ainoaksi järjestelmäksi yhdyskuntajätteen keräilyn ja kuljetuksen osalle. Jätteen käsittely ja verokohtelu tulee säätää yhdenmukaiseksi ja tasapuoliseksi kaikille toimijoille.
5.12. LASTEN TERAPIAAN RESURSSEJA
Suomessa hyväksikäytetyt lapset saavat heikosti terapiaa. Lastenpsykoterapeutteja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan Suomessa riittämättömästi ja pääsy terapiaan on paljolti riippuvaista lapsen asuinkunnasta.
Lapset, jotka ovat joutuneet perheen ulkopuolisen hyväksikäyttäjän uhreiksi, saavat yleensä vanhempiensa toimesta terapiaa. Kaikkein traumatisoituneimmilla, jotka ovat joutuneet perheen sisäisen hyväksikäytön uhreiksi, ei ole ketään puolustamassa heidän terapian tarvettaan. Yhteiskunnalle tulee paljon suuremmat kustannukset terapiaan ohjauksen laiminlyönnistä lasten kasvaessa ja aikuistuessa, kuin terapian järjestämisestä mahdollisimman pian lapsen sitä tarvitessa.
Hyväksikäytettyjen lasten terapiaan ohjauksen tulisi olla lakisääteistä ja laissa tulisi määritellä oikeus lapsen kannalta riittävään terapiaan. Resurssipulassa myös tavallisia psykologeja voisi lisä kouluttaa välttämättömiltä osin lastenterapian tarpeisiin. Terapian saanti tulisi taata kaikille lapsille asuinkunnasta riippumatta. 26.11. YRITTÄJÄ, NYT HEILI HEINOLASTA! Heinolan työttömyysaste uhkaa nousta noin kahteenkymmeneen prosenttiin UPM sahan ja vaneritehtaan lopettaessa toimintansa. Helsingissä ministeriössä vieraillut lähetystö toivoi muun muassa, että Heinola saa valtion rakennemuutosohjelmasta hankkeilleen tukea suuremman osuuden kuin tähän mennessä luvatut 15 prosenttia.
Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto taas vieraili Heinolassa keskiviikkoiltana. Tutkittiin keinoja välttää uhkaava suurtyöttömyys. Ainoa lääke on hankkia uusia toimialoja ja yrityksiä seudulle.
Reumasäätiön sairaalan pelastaminen on ensimmäinen välttämätön asia, sitä työtä hoitaa eteenpäin Kansaneläkelaitos. Nyt hihat heilumaan Heinolassa! Valtion tukea ja avustuksia on kyllä tarjolla, on Heinolan päättäjistä kiinni mitä aikaan saadaan!
25.11. EK:N LINJA PITÄÄ EK:n linja pitää. Ei tupoa, metalli avasi solmun tekemällä pohjasopimuksen jonka päälle muilla on mahdollisuus sopia. Ek:n uusi ankkuripolitiikka toimii laman aikana toisin kuin korkeamman suhdanteen aikana. Aikaisemmin katto piti, saa nähdä miten nyt pohja kestää. Uskottavinta on se, että sovitaan, mutta toiset eivät tiedä mitä! Tämä on uutta avointa yhteiskuntapoliikkaa. Mitä ne puheet työpaikkakohtaisista palkkojen alennussopimuksista oikein ovat? Totta vai tarua? Liittotasolla korotetaan ja työpaikkatasolla alennetaan! Onko prosentti edes sama? Uskottavaa?
24.11. KOKOOMUS PYYHKII KAUPUNGINHALLITUKSELLA SUURHALLIN LATTIAA Lahden Kokomuksen rivit ovat pahasti sekaisin. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Reijo Mäki-Korvela junttasi Lahden urheiluhalliyhdistyksestä ulos kaupunginhallituksen edustajan Jorma Ratian. Tilalle oma mies. Urheiluhalliyhdistys on koko olemassa olonsa ajan määrätietoisesti halveksinut sitä päätäntävaltaa, joka Suurhallissa pelit maksaa, ja suunta jatkuu. Ei voi kun ihmetellä kokoomuslaista maailmankatsomusta ja miten helposti siinä harvainvalta saa pitävän otteen.
23.11. SIKAFLUNSSA ISKI KUITENKIN YLLÄTTÄEN
Suomeen iski sikainfluenssa, jota tiedettiin odottaa. Varautumisaikaa kriisivalmiuteen oli. Mutta kaikki tuntui kuitenkin jäävän viime tippaan, sillä Suomi oli kansainvälisten rokotetehtaiden armoilla.
Suomen on oltava aloitteellinen yhteisen pohjoismaisen rokotetuotannon käynnistämisessä. Pohjoismaat yhdessä muodostavat tarpeeksi suuren alueen rokotetuotannolle. Uusiin pandemioihin on varauduttava turvaamalla koko väestön rokottaminen.
Sikainfluenssarokotukset ovat osoittaneet heikkouksia perusterveydenhuollossa. Ihmisten seisottaminen räntäsateessa ei saa toistua. Toimiva perusterveydenhuolto on monien kriisitilanteiden hoitamisen edellytys, sillä rokotukset ja muu hoito on kuntien vastuulla.
Hallituksella ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on suuri vastuu kuntien varautumisessa erilaisiin kriiseihin. Hallituksen on taattava kuntien taloudelliset edellytykset perusterveydenhoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on yleisohjaus ja varautumisen ohjeistaminen.
20.11. JARRUTTAAKO ILMASTOPOLITIIKKA KEHITYSTÄ?
Tänä päivänä ilmasto- ja ympäristöasiat ovat korkealla arvoasteikossa kaikessa julkisessa toiminnassa. Ei löydy valtiota, maakuntaa, kuntaa, jossa ei otettaisi näitä asioita vakavasti.
Siirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää ilmastonäkökulman huomioon ottoa osaksi kaikkea politiikkaa. Ilmastonäkökulma on otettava mukaan päätöksentekoon kaikilla aloilla ja tasoilla.
Ilmastomuutoksen vakavuus näkyy käytännössä politiikan painopisteissä ja päätöksissä. Siirtymä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan on yksi suurimpia murroksia ja edessä olevat muutokset edellyttävät poliittista johtajuutta. Hallituksen, ministeriöiden ja muun valtionhallinnon ylimmän johdon on sitouduttava ilmastonsuojelun edistämiseen kaikessa toiminnassa. Ei riitä pelkkä ilmastopoliittinen asiantuntija valtioneuvostossa, vaan se on enemmänkin kenttätyötä ylemmän tason antamien resurssien puitteissa.
Mielenkiintoista on nähdä, mistä löytyy budjetin kehyksiin valtavat määrät euroja, mitä tämä "uusi" toiminto maksaa. On odotettavaa, että lasku sysätään valtiolta kunnille, yrityksille ja yksityisille kansalaisille.
12.11. VERONKOROTUS - NYT
Lahden kaupungin päättäjät ovat kantaneet huolta velkaantumisesta ja palvelujen säilymisestä. Kaupunginjohtaja esittää talousarviossa ensi vuodelle kiinteistöveron korotusta, mutta kunnallisveroa korotettaisiin vasta vuonna 2011.
Tuolloin on jo myöhäistä. UusiKunta -hanke etenee: palveluiden taso ja laatu, kuntatyöntekijöiden työllisyys on turvattava. Lahden veroprosenttia on nostettava 19,50:een jo ensi vuodeksi. Jos veronkorotus jää lähelle eduskuntavaalivuotta, on helposti arvattavissa ettei mikään puolue vaalihuumassa lähde veroja nostamaan. Ja sitten on jo housuissa.
Kunnallisveroa on nostettava, ettei ensi vuoden alussa käsittelyyn tuleva talouden tasapainoa tavoitteleva tuottavuusohjelma muutu irtisanomisohjelmaksi.
5.11. SINFONIA LAHDEN INTENDENTTIJUPAKKAA
Saltarello. Otto Allan. ClassicLive. Kulttuuritoimen unelmafirmat.
Firmoista ei ihan ensimmäiseksi tule mieleen Lahden kaupunginorkesteri ja intendentti Kinberg. Mieleen tulee vasta kun lukee Lahden tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. ”Intententti” on pelannut kuin pörssimeklari, rahaa ja etuja on lurahdellut vähän joka välistä omaan laariin. Kärähdyksen poikanen tapahtui kun intendentti ei oma-aloitteisesti kertonut totuutta suhteestaan yllämainittuihin firmoihin ja niiden tarkoitusperiin.
Ihmetellä täytyy miten leväperäisesti hommaa on kaupungin organisaatioissa hoidettu. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan firmojen ja intendentin yhteistyön sekä niistä saatujen perusteettomien taloudellisten etuuksien selvittäminen on koko asian ydinkysymys!
Näiden yhteyksien selvittämisen peittelytoimet ovat olleet nopeat. Toimialajohtaja rankaisi kiireesti ja varsin lievästi intendenttiä heti kun sai jostakin ohjeet miten viedä pohjaa jatkotoimilta.
Tehtiin suojelurangaistus. Toiset tahot joutuvat selittelemään – lähinnä kaupunginhallitus ja -valtuusto sekä lautakunta.
1.11. VÄHÄ-AUTOINEN LAUNE?
Keskustavisiot pyörivät niin asiantuntijoiden kuin tavallisten veronmaksajain mielikuvituksissa niin liike- ja liikenneongelmien ratkaisuissa. Entinen keskustaisäntämme Pokko Lemminkäinen on visioinut omaansa.
Visio vähentää Launeen liikenneongelmia toriparkin avulla on houkutteleva. Ylistys keskustan vetovoimaisuudelle ja sen kasvulle on sinänsä tarpeellinen. Ranta-Kartanon kaava yhdistettynä keskustan (mm. torin) kaavaan pitää tehdä niin että keskusta syttyy uudelleen eloon. Ydinkeskusta ei ole väljä rakennuskannan suhteen, sen sijaan kaupan ja palveluiden rakenne on outo. Suhdanteista johtuen siellä on tilaa kaupoille ja palveluille, varastoille, markkinoille. Ongelma on pikemminkin rakenteellinen. Kaupunki ei päätä siitä minne kaupan suurketjut sijoittuvat. Toteutamme heidän vaatimuksiaan kaavoitukseen niin että keskittymät tulevat syrjemmälle, esimerkiksi Launeelle ja Renkonmäkeen sekä Karistoon ja Mukkulaan.
Torialueen saaminen ihmisten vapaa-ajan olotilaksi vaatisi rajuja muutoksia kaavoitukseen suhteessa kaupallisiin toimijoihin. Valtavat uudis- ja laajentumiskuviot odottavat toteutumistaan eri puolille Lahtea niin etelässä, idässä kuin pohjoisessa. Miten houkutellaan ne, jotka pystyvät rakentamaan laskusuhdanteessa jotain uutta merkittävää toimintaa torille? Rakennetaanko ensin nyt sovitut laajennukset alta pois? Keskustan vetovoimaisuus hiipuu jo tehdyillä päätöksillä rajusti. Riittääkö ostovoimaa kaikkeen?
